kuinka ihmeellistä, olimme maailmassa samaan aikaan

ennen sua olin yksin

sun jälkeen olen yksin

mutta pihalle on kasvaneet 

tuuheat puut

katson niitä yksin

katson niitä yksin

mietitkö mua lainkaan
muetitkö enää ollenkaan

kuinka ihmeellistä, 

olimme maailmassa

samaan aikaan
samaan aikaan

kun mä olen taas tässä

pihalla, joka on jäässä

sanon vaan, et olet tärkein olento

mun elämässä

mun elämässä

jos sä joskus mietit, 

mitäköhän teen tänään

niin mietin sua yhtenään

oon jäänyt sua miettimään

istahdin sängyn laitaan

istun kuin kallio harmaa

nojaat minuun,

 ja eloon mua paijaat

ei mikään vaivaa

 ei enää mikään vaivaa

ennen sua olin yksin

sun jälkeen olen yksin

mutta pihalle on kasvaneet tuuheat puut

olenko yksin?

olenko sittenkään yksin?