Minäkin valvon enkä unta saa

kun sisälläsi pokkuroi 

et sitä hallinnoi

 ja sydän vaikeroi

niin se on voi ja voi 

tämän sotkun loi 

elämä

ei ei ei ei ei ei ei ei

et ole kadonnut

sinut näen 

mut pian haalistut

jos sä unohdut

 ja olet tilannut

 vain surua

jotta olisin joku muu

niin minusta tuli se

joksi olin ollut tulossa

täydellinen hymy

täydellinen 

silmänkääntötemppu

pitkiksi kiemurrelleet hiukset

kasvoivat hitaasti

joka yö

sinnikkäästi

jotta olisin 

joku muu

kuka tahansa kelpaa, jos sillä on sun nimi

kun sä tulet 

mua vasten 

aika tahtoo pysähtyä 

olet lautta 

ilman lautturia 

ja usvan keskellä 

linnut väistyvät

 ja kalat myös

kuka tahansa kelpaa

jos sillä on 

sun nimi 

yhtä kevyet pelot 

yhtä vahva

totuus

juhlien jälkeen aamulla, nuorukainen sukelsi matalaan päätyyn

maisema 

joka pihalta aukeaa 

on päivästä toiseen 

muuttumaton

menee vuosia 

ennen maan 

aavikoitumista

mutta lopulta 

taivas ja helvetti 

kättelee

vieläkö soitan banjoa, iltaisin pimeän jälkeen

metsä palaa rajan takana

minä vain nukun

aamulla 

kaduilla on savua

ja aurinko kutistuu

menetin sinut kauan sitten

vedit hartiat korviin 

ja kävelit pois

tänä aamuna 

haluat unohtaa sen

ehkä olla niin 

kuin ennen

Siin on helvetisti järkeä

sinä tuossa puistossa

sinä tuolla sillalla

sinä minun lanteilla

minä sinun lanteilla

minä olen kadulla

näen sinut joka paikassa

asfaltilla korkkina

röökiaskin kannessa

helvetisti järkeä

Sul on vastassa kaksi meitä; minä ja mun pää

"hei älä pelkää elää"

oli viimeinen neuvo

jonka yöllä sulta sain

en tiedä uskonko

On mennyt vuosia, mietin niitä myöhemmin

yksi näkee harhoja

toisen rakkaus kuoli

joku vetää kossun

ja kello tulee kolme

minä olen niin kuin ne

eli toisenlainen

kun väsyn nukahtamiseen

siirryn eteiseen

Minä lupaan että minä osaan rakastaa

en lähtenytkään 

minnekään

olen kotona taas

olen kotona taas

ei meille 

sattunutkaan mitään

laitetaan paikoilleen vaan 

kaikki rikotut tavarat

Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu

väsynyt todellisuus 

hiljaa ohitsemme ontuu

kauneuden koitteessa haihtuu

ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu

ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu