teit minusta sairaan

Hei älä säikähdä sun ääntä

Se kaikuu takaisin seinistä

Mulle sun laulu on kauneinta

Kuuntelen kuin tiikeri heinistä

Nään sinut kauneimpana lintuna

Ei häkin ovi oo suljettuna

Oot siellä omasta tahdosta

Mut jos sä päätät uskaltaa

mä jätin miehen, jätin naisen, jätin kissat, koirat, kaiken

kauas se vie, tuo ruusuinen tie

joka yhdessä maahan muurattiin

teimme tien päähän 

talon niin sievän

joka yhdessä yössä maalattiin

johon yritin tehdä 

kotini

anna mun mennä, 

mä oven avaan, 

en henkeä saa

anna mun mennä

en tänne kuulukaan

mun koti ei oo täällä

ymmärrän jos 

en anteeksi saa

mutten tässä voi olla 

kauempaa

meidän ruusuinen tie 

ei kauemmas vie

liikaa sen piikit pistelee

nyt luovuttaisin 

avaimen

hetken vielä jaksan olla hiljaa

 

sanon hiljaa puhelimeen

olen valmiina 

ei tarvitse kuin hakea

ja jään odottamaan lupaa

kulkea kaduilla 

näyttäen 

mihin kuulun 

ketä suojelen

allapäin kaupunki 

kietoutuu sumuun

hetken vielä 

jaksan olla hiljaa

allapäin kaupunki 

kietoutuu sumuun

kerran vielä 

milloin on kohta

olen usein pelännyt

että katoat 

niinkuin unessani 

juuri ennen kuin olisin saanut 

kaiken

aloittanut tarinan 

sen ainoan 

jota haluan kertoa

mä jään vielä katsomaan, ikkunaan

sinä olet minulle kuin sisko,

mä sanoin jo vuosia sitten.

ovet on auki maailmaan,

mene vaan

mä jään vielä katsomaan,

ikkunaan

Monta vuotta vanhentuneena,vaikka kulunut ei ole yhtäkään

luulin että olisit ollut se, 

jonka jokaisen liikkeen painaisin mieleeni

mä avaan ikkunan

ja kun tuuli tarttuu hiuksiin, 

olen unohtanut sut

mieleni pintaan asti täysiä maljoja, jos liikun, ne läikkyvät

muut ohitsein liukuvat kiitäen 

kuin pilvet ne liikkuu, minä en 

tanssivat muotoaan muuttaen 

ne muuttuu kuin pilvet
vaan minä en 

etsivät ololleen vastauksen, 

eteenpäin matkaavat, minä en 

istun vain hiljaa ja katselen

kun pilvet liikkuu, 

minä en

ja mä poltan tupakan, ja sitten toisen tupakan

ja sitten mietin; 

josko soittaisin jollekin

ei kukaan soita minulle, 

soittaisinko sinulle?

kun et kuitenkaan

 

pääsisi tulemaan

ja makaan selälläni, 

minun kelloni raksuttaa

pikkuhiljaa naksuttaa

olen yksin tämän perjantain,

vietän yksin tämän perjantain,

tämän pitkän perjantain

could it be so that this all happened before

something strange is down there

but we don't know where

it's been lying in peace

waiting for it's release

but that moment will come

long after we are gone

like it did long ago

before we were born

mä lähetän sut tuulen selkään, en hymyile

sä vapiset, et suotta pelkää

mä vaikenen

en odottanut sukellusta

näin aikaisin

me kaipasimme suojelusta

saimme paniikin

minä hulluna valvoin koko yön

 tyttöni tyttöni mitä nyt teet

minä menen minne tuuli vain vie

metsien teiden ja hämärän taa

minne auringon valo ei näy

tyttöni pieni mistä mekkosi sait

ja kengät niin koreat

metsien teiden ja hämärän taa

minne auringon valo ei näy